keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Koodi on mahdollisuus - ei uhka.


18.1.2013 Jatkoajassa julkaistiin kirjoitus kiekkoväkivallan kitkemisestä SM-liigasta. Kirjoittajana toimi Jatkoajan päätoimittaja Antti Wenneström. Jutun otsikko oli: SM-liigan tulee katkaista koodistolta siivet. Hyvin laadittu teksti oli raikas poikkeus melko yksinkertaistettuun kiekkoväkivallan vastustuslinjaan. Jääkiekkotappeluiden puolustajana otan tekstin käsittelyyn.

Jälleen tappelut kuvataan pahimmaksi mitä jääkiekossa voi tapahtua. Jos pelaaja loukkaantuu kovan taklauksen seurauksena, se kuitataan sillä että jääkiekko on nopea laji ja tällaista voi sattua. Jos taklaus oli sääntöjen vastainen, siitä selviää SM-liigassa 1-4 pelin pelikiellolla. Jos pelaaja hakee oikeutta oman käden kautta, tulos voi olla yhdeksän pelin kielto, kuten Ilveksen Kai Kantolan tapauksessa.

Mikään ei velvoittanut Ohtamaata tappelemaan Kantolan kanssa. Kantolan olisi pitänyt tajuta ajoissa, ettei saa Ohtamaasta tappelukaveria, ja niin muutama vapaaisku tuli kalliiksi. Kaudella 2010–2011 Kärppien Kamil Kreps haki oikeutta häntä taklanneelta Ilveksen Masi Marjamäeltä. Nähtiin rehti tappelu ilman suurempia pelikieltoja sekä nähtävästi ilman mielensä pahoittajia. Mikä nyt on toisin? Se että Ohtamaa revittiin haluttomana jään pintaan? Siitä yhdeksän peliä kieltoa.

Valtameren toisella puolella linja on tunnetusti lähes päinvastainen. NHL:ssä, missä vallitsee vahva pohjoisamerikkalainen jääkiekkotappelukulttuuri, on rumien taklausten osalta tiukennettu linjaa huomattavasti. Loukkaantumiseen johtavista taklauksista saa teon uusijat jopa kymmenien ottelujen pelikiellot. Samalla useimmat joukkueet pitävät kokoonpanoissaan tappelujen erikoismiehiä. Siellä tilanteita ratkoo toimivan kurinpitoryhmän lisäksi pelaajat itse. Siellä joku Kärppä-hyökkääjä olisi tullut Ohtamaan avuksi, ettei vajaamiehinen puolustus kärsisi ja ennen kaikkea puolustamaan joukkuekaveriaan.

Pelikieltojen loogisuus tuntuu usein olevan SM-liigassa hukassa. Tappelun aloittamisen yrityksestä seuraa yhdeksän pelin kielto ja tahallisesta kyynärpäätaklauksesta (esim. Ramzi Abidin taklaus Joel Armiaan) kolme peliä. Mikä tekee tappelusta tai sen mahdollisuudesta niin vaarallisen? Wenneström haluaa tekstissään SM-liigan kitkevän kaiken väkivallan kaukalosta. Tässä asiassa SM-liigan johto, tuomarit, kurinpito ja seurat tekisivät yhteistyötä. Miksei rumia taklauksia poisteta yhteisymmärryksessä? Ne ovat nopeassa lajissa jopa tappavia, mutta sen riskin kanssa pystytään elämään.

Kyllä, taklaukset kuuluvat jääkiekkoon. Sehän sallitaan säännöissäkin. Mutta hämärään lajikoodistoon kuuluvia tappeluita ei voida sietää vaan ne tulee kitkeä. Jalkapallon kirjoittamattomiin sääntöihin kuuluu usein kaatumisien ja loukkaantumisien liioittelu. Monet jalkapalloa seuraavat haluaisivat varmasti kitkeä filmaamisen kokonaan lajista, mutta se nyt sattuu olemaan juurtunut syvälle jalkapalloon. Sama juttu on jääkiekon kanssa. Ei ole väliä pelataanko Pohjois-Amerikan puskasarjassa vai taitokiekkoa arvostavassa SM-liigassa, jääkiekossa saatetaan tapella.

Kantola toimi typerästi. Siitä ei ole epäselvyyttä. Jos Ohtamaa ei halunnut tapella, niin muutamasta vapaaiskusta voi tuomita pelikieltoa. Väkinäinen tappelun yritys vei SM-liigan entistä herkempään asemaan jossa se on ollut 1.9.2012 lähtien. SM-liigan tulisi rohkaista pelaajien kunnioitukseen sekä taklattavien vastuuseen. Keinoina voisi olla yhtenäisempi ja kovempi linja sääntöjen vastaisissa taklauksissa. Samalla edistetään puhdasta taitokiekkoa. Ajoittaiset rehdit nyrkkitappelut eivät ole uhka kenellekään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti